Päätin, että kirjoittelen tänne nyt joitain kirjoituksia lukukokemuksista, kun olen aina ollut aiemmin ainakin kova lukemaan ja koska hevoset ja ratsastaminen ja hevoskirjat olivat nuoruuden hitti minulle on sopivaa että luen nyt nostalgian vuoksi Hevoskuiskaajaa vaikka kirja koskeekin suurempia teemoja kuin pelkästään hevonen. En ole lukenut muita kirjailijan teoksia, pitäisi kyllä varmaankin jotta saisi vertailu kohtaa teosten kesken kirjailijan työstä, luen nyt kuten yleensäkin englanniksi mutta lainassa on myös suomenkielinen versio kirjasta. Saa treenattua kielitaitoa kun lukee englanniksi ja suomennokset usein pilaa kuitenkin osan sanamuutoksista.
Kirjalla on myös sellainen elämää mullistava asia, kuin että siitä tehtiin elokuva jossa näin lempinaisnäyttelijäni Scarlett Johanssonin ensimmäisen kerran ja upeaa työtä tekikin nuorella ikää elokuvassa vaikka muutoin elokuva jäi aika laimeaksi versioksi kirjasta, mitäs laittaa Redfordin töihin!
Kirja kyllä on loistava ja monisävyinen kun lähdetään syventymään New yorkilaisen perheen menneisyyteen ja haavojen parantumiseen, jonka jäävuoren huippuna toimii ratsastusonnettomuus. Josta tarina lähteekin tavallaan käyntiin. Gracen äiti kokee että hevonen, Pilgrim on avain heidän kaikkien eheytymiseen. Joten matka Montanaan Hevoskuiskaajan luokse on mullistava ratkaisu isolla riskin otolla kaikkien pelastumiseen.
Kirja on antoisaa luettavaa ja eikä liian paksua luettavaa jotta joutuisi liikaa pohtimaan asian sisältöä. Löytyy niin kasvua lapsuudesta teiniyteen/aikuisuuteen kuin romantiikkaa ja hienoja hahmokuvauksia kuin maiseman kuvauksia. Ikävä kyllä loppu ei mene minun mukaani, mutta aina ei voi voittaa ellei itse kirjoita tarinaa.
Suosittelen kirjaa ihmissuhteista kiinnostuneille lukijoille, eläimistä pitäville ja romantikoille myös, kehityskaari on hyvä ja kiinnostava läpi kirjan, hahmot kasvavat kirjan mukana uuteen rooliinsa. Kestää selkeästi uusintakierroksen useampaankin otteeseen.
